keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Pentu (tai jo aikuinenkin koira) ja mistä motivaatio tekemiseen? osa1: RUOKA

RUOKA - mitä, missä, milloin...

Käytän itse paljon koiran omaa ruokaa hyödyksi koulutuksessa ihan pikkupennusta alkaen. Minulla on tähän jopa sääntö jonka olen laatinut itseäni varten "ei ruokaa kupista kuin hätätilanteissa".. Meillä pentu ei ruokaile perinteisesti kupista vaan sille opetetaan alusta alkaen ruuan ja ihmisen välinen yhtyes, joka taas on yhteydessä kontaktiin ja kaikkeen puuhaamiseen ihmisen kanssa. Tämä korostuu eritoten jos pentu sattuu olemaan itsenäinen tapaus.

Oma pentuni on nyt 18vko vanha ja on syönyt kupista ehkä kerran ja muutaman kerran on saanut ruuaksi lihaisanluun jonka on saanut syödä yksin.

Minulla on tapana aamulla mitata päivän ruoka annos kulhoon valmiiksi ja otan siitä aina lisää kun taskuni tyhjenee. Lenkillä palkkaan paljon kontaktista, luoksetuloista ja saatan ottaa vaikkapa sivulle tuloja. Illalla jos kulhossa on vielä jotain jäljellä saatan tehdä pientä tekniikka treeniä.

Minusta pennun kanssa on tärkeää rakentaa oikean lainen suhtautuminen ruokaan.
-ruoka ei ole ilmaista ja sen eteen ehdään aina töitä.
-ruoka ei ole asia jota pitää puollustaa koska sitä on aina riittävästi.
-kaikenlaista ruokaa voi syödä ei vain spesiaali herkkuja.

Monet pitävät koiraa paastolla treeniä varten. Se ei välttämättä ole hyvä asia koska myös se että koiralla on kaamee nälkä saattaa heikentää motivaatiota, keskittymistä ja ennen kaikkea jaksamista. Opettaisin mieluummin että ruoka ei ole ilmaista missään vaiheessa elämää. Eihän se ruoka ole ihmisellekään ilmaista vaan käymme töissä jotta voimme sitä hankkia ;)

Meillä on myös tapana tehdä ns. maltti treeniä niin että koirat istuvat rivissä ja jokaisen eteen kasataan keko ruokaa pikku hilja, aina välillä paikalla istumisesta palkkaten. Koirat vapautetaan omalla nimellä vuorotellen omalla kasalleen. Samaa tehdään myös kupeilla vanhempien koirien kanssa jotka jo syövät enemmän kupista.

Yksi ehkä jonkun mielestä epähygieeninen pinttynyt tapa on se että annan koirien nuolla kattilat yms. meillä kaikki koirat vaikka ovat pirun ahneita voivat nuolla yhtä aikaa samaa kattilaa ilman riitelyä. Ruokaa on riittäästi siitä ei tapella ja minä en suvaitse murinaa ruuan lähellä ollenkaan.

Tiivistettynä: ÄLÄ ANNA RUOKAA ILMAISEKSI jos tahdot koiran tekevän jotain sen eteen. On turha olettaa että jos koira saa sitä jo aina silloin kun tahtoo että se tekisi sen eteen jotain 100% teholla.







2 kommenttia:

  1. Miten varmistat tuon b-kohdan, eli entä jos koira alkaakin osoittaa merkkejä ruoan puolustamisesta?

    VastaaPoista
  2. Käsiruokittu koira harvoin alkaa puollustaa ruokaansa. Itse en myöskään ikinä ottaisi koiralta pois mitään sille annettua ruokaa niinkuin usein neuvotaan että ruokakuppi pitää ottaa pois jos koira murisee. Itse aina vaan lisään kuppiin ruokaa. Meillä joskus hoitokoirat saattavat olla alkuun kärttyjä kupilla ja silloin teen niin että annan koiralle piennen osan ruokaa kuppiin ja istun vieressä ja kun koira syö lisään kuppiin ruokaa pikku hiljaa. Omia koiria myös usein silittelen niiden syödessä ruokaansa. Jos koira ei luota ihmisen ruokailu tilanteessa kehotan katsomaan ensin peiliin ja sitten vasta syyttävästi koiraan.. Joskus myös pentueen iso koko saattaa saada koiran jo pikkupentuna käyttäytymään omistavasti ruokaa kohtaan koska siitä on ollut jo pentulaatikossa kilpailua.. Jos taas kaksi koiraa tahii ruuistaan niin monesti aloitan sillä että syötän molempia kädestä lattialla istuen samaan aikaan. Lisäksi se että koira osaa odottaa vuoroaan vaikka toinen saa ruokaa on myös tärkeä asia, laitetaan koirat riviin ja vapautetaan yksitellen omalle kupilleen syömään yms.

    VastaaPoista